Näpsyllä kiinnitettävä ensivaippa.

Tein tuossa muutaman vastasyntyneen vaipan ja otin työvaiheista kuvat, jotta nyt kaikki muutkin osaavat tehdä tämän superhelpon ja supernopean vaipan!
Mikäli mielessä on kestovaipattelu ja ompelukone löytyy anopilta, on tämä oiva malli kokeilla vaipan ompelemista. Myöskin materiaaleiksi käy mitkä tahansa imevät kankaat, joten voit saksia vaikka miehen vanhan t-paidan tähän käyttötarkoitukseen. Imut leikkaa vanhasta froteepyyhkeestä tarpeen vaatiessa. Edullista vaippailua pienen ensitaipaileelle.

Kaavoja minulla ei tähän valitettavasti ole jaettavaksi. Malli on kuitenkin simppeli ja helposti hahmoteltavissa. Tähän ei myöskään tule mitään kiinnitystapaa. Pienillä se vaippa pysyy hyvin paikallaan ilman kiinnitystä, tai tarvittaessa voi näpsäyttää siivekkeet paikalleen Näpsyllä.

Aloitetaan.

Minulla on tässä tulossa joustofroteinen vaippa. Sisäpinnaksi luonnonvalkea bambujoustofrotee.
Leikataan siis tismalleen samankokoiset palat. Tässä mallissa ei tarvitse huomioida taskunsuulle käänteitä tai muitakaan juttuja. Kuten sanottua, tämä on helppo malli aloittelevalle ompelijallekkin.

Huolitellaan molemmista kappaleista takareuna. Aloitetaan siivekkeen kaarteen jälkeen ja surautus koko sivulle. Saumurinhäntiä ei tässä tarvitse päätellä, niiden yli ajetaan kuitenkin vielä.
Mikäli vaippaan haluaa tarrakiinnityksen, tulee tarra ommella tässä vaiheessa kuosikappaleeseen. Tai mahdollinen kiinteä imu sisäkappaleeseen.

Neulataan kappaleet toisiinsa NURJAT puolet vastakkain.
Alemmassa kuvassa näkee, kuinka olen nuppineuloin jättänyt taskun kokoisen aukon. Sitä väliä EI ommella kiinni. Muista mitata, että aukon reunat ovat saman matkan päässä siivekkeestä. Ja että aukko on sopivan kokoinen kädelle.

Aloitetaan ompelu nuppineulan kohdalta. Loivasti saumurilla "tullaan sisään" ompelukohteeseen. Tässä ommellaan jonkin matkaa vanhojen huolittelu ompeleiden päältä, mutta se ei haittaa mitään.

Siivekkeiden kaarteissa, sekä etupaneelin kaarteissa kannattaa ottaa rauhallisesti. Harjoittelemalla pyöreästä reunasta saa siistin. Hitaasti ommellen ja välillä pysähdellen. Paininjalkaa voi etureunasta välillä nostaa vähän sormella, jotta kankaat asettuu suoraksi. Vetää helposti ryttyyn kaarteessa, joten maltti on valttia.

Ajetaan koko vaipan ympäri ja takareunassa taas lopetellaan loivasti nuppineulan kohtaan. Tämä on siis toinen taskun reuna, ja takareunaan jää avoin tasku.

Taskun reunat huoliteltu. Tämä jää tälläiseksi.
Nyt voi päätellä saumurinhännät.

Vaipan haastavin osuus alkaa; kuminauhat. Tähän on tapoja myös monia. Itselläni on tälläinen vapaa tyyli tähän. Harjoitus ja kokemus edesauttaa tässä tyylissä, mutta harjoittelemalla oppii. Eikä se niin hankalaa ole, kunhan vaan saa vähän näppituntumaa tyyliin.
Eli merkataan molempiin jalanteihin kuminauhan aloitus ja lopetus kohdat. Kuvassa nuppineulat saumuriompeleen päällä, näkyy vähän huonosti.
Suunnilleen jalantien kaarteiden päihin asettuvat nuo merkit.

En leikkaa kuminauhoja pituuteensa, vaan pidän kumpparin kerällä. Leikataan vasta sitten kun ollaan ommeltu kuminauha kiinni.
Laitan toisen käden vaipan sisään kuminauhan pään kanssa. Aloitusmerkin kohdalle ja n. sentin päähän ompelureunasta. Paininjalka alas ja muutama pisto kumppariin, jotta pää jää kiinni. Kuminauha ommellaan kolmipiste siksakilla.
Venytän kumpparia toisella kädellä vaipan sisällä ihan äärimmilleen. Oikea käsi pitää kuminauhasta kiinni, jotta se pysyy venytettynä. Venytetty matka on kerrallaan noin pari senttiä. Tässä vaiheessa pitää pitää tiukka ote oikean käden peukalolla ja etusormella, jotta kuminauha pysyy venytettynä. Sitten vaan ommellaan matka kumpparin päältä. Pikku matka kerralla, jotta varmasti osutaan kuminauhan päälle. Paininjalka vaan suorassa kohti peukaloa.
Kun ollaan ommeltu pikku pätkä, niin vasemmalla kädellä uusi venytys kuminauhasta vaipan sisällä, oikea käsi tarraa venytettyyn kiinni parin sentin matkalta, ja taas ommellaan kohti tiukassa otteessa olevaa peukaloa. Näin aina kuminauhan lopetusmerkkiin saakka.
HUOM! Muista aina neula ALAS kun venytät kuminauhaa!

Alkuun hidasta, mutta tekemällä oppii. Kyllä se kuminauha siitä nätisti rypyttyy, kun vaan saa pidettyä kumpparin venytettynä kun päältä ompelee. Muista myös tarkkailla, että painin jalka pysyy hyvällä etäisyydellä ommelreunasta, jotta saa aikaiseksi nätit röyhelöt.
Kun ollaan kuminauhan lopetusmerkin kohdalla, pari edestakaista pistoa ja kumpparin voi nyt katkaista kerältä.

Tälläiseltä vaipan tulisi nyt näyttää.
Sehän on valmis. Tässä kun ei erillistä kiinnitystä ollut, niin tämä valmistuu nopeasti.

Imut vielä sisään niin vaippa on käyttövalmis!

Ompelu iloa!

Loman jälkeen

Näin on joulun ja uudenvuoden pyhät juhlittu alta pois taas vuodeksi eteenpäin.
Ompelukoneet olikin totaalisella tauolla tuossa melkein parin viikon ajan.
Lomalta paluuksi koneillekkin oli tehtävänä yksi tilaus tunika.

Noshin ruskeapohjaisesta omena velourista pitkähihainen tunika.
Pinkit kanttaukset sekä resorit. Taskullinen versio tämä.

Omani sai trikoisen jumppiksen.
Kapeaan runkoon halusin istuvan jumppiksen sisäkäyttöön.

Koossa 92. Pidennetyt lahje- ja hihansuu resorit. Hupussa vuori, muuten puku yksinkertaista trikoota.

Tällä hetkellä vaatteita valmistuu taas vähän hiljaisemmalla tahdilla. Pitää jatkaa vaippaompeluksia ja ylimääräinen aika menee lasten harrastuksiin ja muuhun arjen pyörittämiseen. Yritän kuitenkin aina jossain välissä ehtiä jotain pientä tekemään.

Oikein hyvää alkanutta vuotta!